Juha. Heränneitä / Юха. Пробудившиеся. Книга для чтения на финском языке

Vaan onko minun pakko sitä kärsiä, että aina äitiänikin solvaa? … teen kerran semmoisen pystyn, että…

Shemeikka liikkui tuvan edessä. Näkyi laittavan laukkuaan… Lähtee jo hänkin… Tulleeko hyvästillekään, tyhjän puhuja, pilan tekijä. Mahtoi antaa olla niiden puheiden puhumatta.

Marja siivoo kaloja päätään nostamatta, huivi silmillä, mutta kuulee lähestyttävän, askel askeleelta. Nyt se on ihan takana, nyt kiertää eteen ja istuu kivelle vastapäätä.

Marja näkee hänen jalkansa polvia myöten ja polvien välissä kädet, sirot ja sulavat; ja näkee omat sierettyneet sormensa ja suomujen pärskinän.

– Joko sitten lähdemme? kysyy Shemeikka.

– Minnekä?

– Karjalaan, niinkuin oli puhe.

– Minkä tähden sinä sitä taas minulle puhut?

– Sentähden, että sinä olet minun.

– Minkä tähden minä olisin sinun enemmän kuin muidenkaan?

– Sentähden, että minä tahdon.

Hän on kumartunut melkein kiinni Marjaan.

– Sentähden, että sinä tahdot? sanoo Marja yhä huivinsa sisästä.

– Ja sentähden, että sinä itsekin tahdot. Elä pärskytä. – Hän tarttuu Marjaa käteen, puristaa sitä niin, että veitsi putoaa siivuulaudalle.

– Elä, Shemeikka – päästä —

– Tuletko?

Marja koettaa irtautua, mutta ei pääse. Vasta kun hän herkeää riuhtomasta, hellittää Shemeikka. Marja on noussut, mutta vaipuu taas takaisin niinkuin hänen päätänsä huimaisi.

– Minähän olen toisen, hän melkein kuiskaa, silmissä avuton, säikähtynyt, kuin armoa anova ilme.

– Kenen toisen?

– Juhanpa.

– Et ole hänen enemmän kuin lintu, jonka on pyytänyt ja häkkiinsä pistänyt. Kun joku avaa oven, on lupa lentääksesi, minne mielesi tekee. Et ole hänen enempää kuin poro, joka on tunturilta väärän isännän aitaan eksynyt.

– Kuka se on sitten minun oikea isäntäni?

– Minä!

– Minkä tähden sinä olet oikeampi kuin Juhakaan?

– Sentähden, että mielesi palaa minussa eikä hänessä.

Sentähden, että olet sieltä mistä minä. Ja sentähden, etten minä kysy lupaa, vaan otan kysymättä, ja että jos et tule hyvällä, niin minä vien sinut väkisin.

Shemeikka on hänen takanaan, puhuu hänen korvaansa, Marja jo selin hänen sylissään, silmät ummessa.